Thursday, December 2, 2010
Sunday, November 28, 2010
Monday, November 22, 2010
Yapon dahi ajilguidel .. bas bus..
Unuudur end amraltiin udur.. Getel bi ajil deeree, umnuhuu nuhaad l suujeena. Yumaa tsagtaa amjuulahgui baigaa uurtuu uur ch hureh shig. Nuguu bodlyn ajiltai baigaa n ih yumdaa ch gej bodoh shig..
Amraltiin udur bolohoor ugluu oroihon bosood, tsaigaa uungaa TV harj bsan. Yapond ajilguideliin huvi yag odoo 5.7% buyu 3saya 400 myangan hun idevhteigeer ajil haij baigaa yum bna. Idevhteigeer ajil haina gedeg n manaihaar bol, hudulmur zuuchlaliin alband burtguuleed, sardaa hed heden udaa ajliin oron too zuuchluulaad, materialaa uguud, yariltslagand orood yavangaa, 3-aas deesh sar bolj bgaa, tegsen ch gesen ajild orj chadahgui bgaa huniig helj baigaamaldaa. Tegeheer, tegej yavahgui baigaa turhen zuuriin udriin hulsnii ajil hiicheed yavj bgaa huniig oroltsuulah yum bol buur zunduu l undur too garah bh.. Ern ch unuudriin baidlaar, ajlaas n halmaar baigaa ch halalgui tsalingiinhn todorhoi huviig n ulsaar tuluulengee ajild n bailgaj baigaa hunii alban yosnii too 1 saya garan baidag yum bna.
Ene bugdiig oroltsuulaad bodohoor, yapond ajilguidliin huvi, 10%-ruu duhjee.. Ugaasaa hyamraltai ued ali ch ulsad ajilguidel gardag hoino yaya gehev. Daanch yaponii huvid, ene ajilguidliin esreg yamar arga hemjee avahaa medehgui bolchood baigaa n hetsuutei yumdaa.
Neg ue bodvol, ajilguidel zuvhun ediin zasgiin hyamralaas bolood baigaan bish, dotoodiin aj uildverleliin butets n, kompaniudiin managementiin arga baril n globalchlal dahi ursulduund yalagdaad bgaagaas bolj bna gedgiig oilgodog bolson boltoim. Daraagiin ue shat n, kompanii tuvshinees dooshoo huvi humuusiin tuvshind uuniig oilgood ehelchuulch dorhnoo sergeh baih gej bodoh yumdaa. Alivaa niigem deh innovats gedeg yum chin etssiin etsest huvi hunii tuvshind setgelgeenii uurchlult garch baij bii boldog yum gesen. Yaponchuud ugn ih gurger bas uhaalag shartai humuus gej boddiimaa. Solongostoi bol buur surgulduud l tuuchihna shuu dee hehe.
Zaza nurshchih geed baigaa bolohoor zugeer l bodogdson yumaa emhetgiida.
1. Hun bolgon, yalanguya shineer oyutan bolj bgaa, shineer ajild orj baigaa zaluuchud n, huvi hunii ulsulduh chadvar deeree ajillahaas uur argagui. Yadahnaa l dotroo herev ene kompanias garchihval bi chin uur gazar ajild orj chadah biluu gesen asuult tavidag uyan hatan setgelgeend suraltsahgui bol hetsuutei boljee...
Herev tgd ajilgui bolbol, odoo yaya gehev geed, shal shuurdeed yavah l heregtei gej bodoh yum. Ugaasaa l ali ch ulsad ajilgui humuus baidag.Teglee geed bugd boogood uhcheegui bolj baidag l hoino. Hyatadiin companiudiin haymdhan uildverleliin ard hicheen ch hunii nus nulims, ami nas n deesen duruun deer baidag boloo... MOngold ajillaj baigaa barilgiin hyatduudiig harahaar tegej bodogddiin shuu yalt ch ugui..
Herev negiigee ajilgui bolgohgui gej baigaa bol niiteeree tsalin, amijirgaanii tuvshingoo buuruulj, tsalingaasaa huvaaltsdaa l gej helmeer sanagdahiin..
Yas yuman deer yaponchuudiin hereglee bas denduu shdee. Unendee umnuh ueiinhniihee huch hudulmuruur saihan amidarch baigaa gedgee zaluuchuud n oidog ch yumuu ugui ch yumuu.
2. Zuvhun yaponi zah zeeld zoriulagdsan buteegdhuuniig undur urtugtei, undur chanartai gargaad ashiggui bolchood baigaa unuudur gadnii zah zeel deer hyamdhan zaragdah, tusurhun R&D yalt ch ugui hiihees uur argagui bolchihjee.. Yapond uildveruudn lag technologytoi mundag mundag yum hiideg ch, zah zeelee medreegui buteegdhuun n gadaadiin hyamdhan zah zeel deer ursulduj chadahguimdaa.. Jishee n yaponii gar utasnii hugjil delhiin yamar ch ornoos tasarchihsan baital, gadaadad gar utsaa borluulj baigaa uildverlegch barag baihgui geheer sonin shuu. Ene tal deer gadaad hudaldaanii companiudn mash muu ajildiim shigee. Uuriinhoo zah zeel deer l borluulah yum haigaad yavahaas bish, gadagsh n zarahad n consulting hiij ashig olii gej boddoggui boltoim.. Za gehdee huviin hevshliinhen dorhnoo l uchriig n oloh blgui dee.
Bolovson huchnii management n ch ge4sne ajilchniihaa motivationig uduudug uramshuulaliin helbegt shiljihgui bol butehgue butehgui...
3. Uls tur mur n, manai 2 nam shig ANMAN hoorondoo uzeltseed bailgui,,, ayataihan shig suuj baigaad, alsiin haraatai udaan hugatsaanii bodlogo bolovsruulj boldoggui l yum baihdaa. Hyatduud, solongosuud bol aljeena shdee.
Jishee solongosuud avilgal ed nariig n hahtal n ugj baigaad l aziin busad ornoos ashig olood baih boltoimaa. Yaponchuud dordloo dordloo gehed niigmiin uhamsaraa geechihgui gadaad dotood naimaagaa hiideg boltoim?! Ene utgaaraa, manaihan tavan tolgoi, sainshandiig yaponii companytai l hamtarmaar bgaam.. Daanch manai avilgalchid avilgal ugduggui huntei hamtrahgui bolovuu gesen gargalgaa...
Hyatduud yahav dee, gants namtai saihan, gyals gyals shiideel, 10 jil, 15 jil 20 jiliin tuluvluguu bolovsruulj baigaal, shine salbar shine uildverleliig, buur zah zeeltei n , hudaldan avagchtai n usguj boijuulchihaj baih yumaa.
Zee Japan tegvel yah vee.. Mungu baina, bolovson huchin baina, technology baina. Odoo orvol arai ch hotsorchoogui olon ulsiin salbaruud, ecology, energy, bank sanhuu, nanotechnology, niigmiin halamj, olon niitiin eruul mend etr geed l zunduu l baih shig baihiin.... Yag yu n bolohgui bainaa.. Minii bodloor huvi hunii erch l haana ch dutagdaad bnaa. Neeh saihan dulaan buleen zurchil temtsel bagatai niigemd udchihsan humuus shine yum hiie, ersdel daguulii gej bodohoo bolichdog boltoimuu daa... Hmmm.. Ingeed bodohoor buur shaldaa buuj baij l ene baidal n uurchlugduh yum bolov uu daa..
zaza, gehdee iim niigemd baigaa bolood l bi ene blogiig bichij suuna shuu dee haha. nada bol odoo baigaaraa l baiahd bolnoo bolno
Amraltiin udur bolohoor ugluu oroihon bosood, tsaigaa uungaa TV harj bsan. Yapond ajilguideliin huvi yag odoo 5.7% buyu 3saya 400 myangan hun idevhteigeer ajil haij baigaa yum bna. Idevhteigeer ajil haina gedeg n manaihaar bol, hudulmur zuuchlaliin alband burtguuleed, sardaa hed heden udaa ajliin oron too zuuchluulaad, materialaa uguud, yariltslagand orood yavangaa, 3-aas deesh sar bolj bgaa, tegsen ch gesen ajild orj chadahgui bgaa huniig helj baigaamaldaa. Tegeheer, tegej yavahgui baigaa turhen zuuriin udriin hulsnii ajil hiicheed yavj bgaa huniig oroltsuulah yum bol buur zunduu l undur too garah bh.. Ern ch unuudriin baidlaar, ajlaas n halmaar baigaa ch halalgui tsalingiinhn todorhoi huviig n ulsaar tuluulengee ajild n bailgaj baigaa hunii alban yosnii too 1 saya garan baidag yum bna.
Ene bugdiig oroltsuulaad bodohoor, yapond ajilguidliin huvi, 10%-ruu duhjee.. Ugaasaa hyamraltai ued ali ch ulsad ajilguidel gardag hoino yaya gehev. Daanch yaponii huvid, ene ajilguidliin esreg yamar arga hemjee avahaa medehgui bolchood baigaa n hetsuutei yumdaa.
Neg ue bodvol, ajilguidel zuvhun ediin zasgiin hyamralaas bolood baigaan bish, dotoodiin aj uildverleliin butets n, kompaniudiin managementiin arga baril n globalchlal dahi ursulduund yalagdaad bgaagaas bolj bna gedgiig oilgodog bolson boltoim. Daraagiin ue shat n, kompanii tuvshinees dooshoo huvi humuusiin tuvshind uuniig oilgood ehelchuulch dorhnoo sergeh baih gej bodoh yumdaa. Alivaa niigem deh innovats gedeg yum chin etssiin etsest huvi hunii tuvshind setgelgeenii uurchlult garch baij bii boldog yum gesen. Yaponchuud ugn ih gurger bas uhaalag shartai humuus gej boddiimaa. Solongostoi bol buur surgulduud l tuuchihna shuu dee hehe.
Zaza nurshchih geed baigaa bolohoor zugeer l bodogdson yumaa emhetgiida.
1. Hun bolgon, yalanguya shineer oyutan bolj bgaa, shineer ajild orj baigaa zaluuchud n, huvi hunii ulsulduh chadvar deeree ajillahaas uur argagui. Yadahnaa l dotroo herev ene kompanias garchihval bi chin uur gazar ajild orj chadah biluu gesen asuult tavidag uyan hatan setgelgeend suraltsahgui bol hetsuutei boljee...
Herev tgd ajilgui bolbol, odoo yaya gehev geed, shal shuurdeed yavah l heregtei gej bodoh yum. Ugaasaa l ali ch ulsad ajilgui humuus baidag.Teglee geed bugd boogood uhcheegui bolj baidag l hoino. Hyatadiin companiudiin haymdhan uildverleliin ard hicheen ch hunii nus nulims, ami nas n deesen duruun deer baidag boloo... MOngold ajillaj baigaa barilgiin hyatduudiig harahaar tegej bodogddiin shuu yalt ch ugui..
Herev negiigee ajilgui bolgohgui gej baigaa bol niiteeree tsalin, amijirgaanii tuvshingoo buuruulj, tsalingaasaa huvaaltsdaa l gej helmeer sanagdahiin..
Yas yuman deer yaponchuudiin hereglee bas denduu shdee. Unendee umnuh ueiinhniihee huch hudulmuruur saihan amidarch baigaa gedgee zaluuchuud n oidog ch yumuu ugui ch yumuu.
2. Zuvhun yaponi zah zeeld zoriulagdsan buteegdhuuniig undur urtugtei, undur chanartai gargaad ashiggui bolchood baigaa unuudur gadnii zah zeel deer hyamdhan zaragdah, tusurhun R&D yalt ch ugui hiihees uur argagui bolchihjee.. Yapond uildveruudn lag technologytoi mundag mundag yum hiideg ch, zah zeelee medreegui buteegdhuun n gadaadiin hyamdhan zah zeel deer ursulduj chadahguimdaa.. Jishee n yaponii gar utasnii hugjil delhiin yamar ch ornoos tasarchihsan baital, gadaadad gar utsaa borluulj baigaa uildverlegch barag baihgui geheer sonin shuu. Ene tal deer gadaad hudaldaanii companiudn mash muu ajildiim shigee. Uuriinhoo zah zeel deer l borluulah yum haigaad yavahaas bish, gadagsh n zarahad n consulting hiij ashig olii gej boddoggui boltoim.. Za gehdee huviin hevshliinhen dorhnoo l uchriig n oloh blgui dee.
Bolovson huchnii management n ch ge4sne ajilchniihaa motivationig uduudug uramshuulaliin helbegt shiljihgui bol butehgue butehgui...
3. Uls tur mur n, manai 2 nam shig ANMAN hoorondoo uzeltseed bailgui,,, ayataihan shig suuj baigaad, alsiin haraatai udaan hugatsaanii bodlogo bolovsruulj boldoggui l yum baihdaa. Hyatduud, solongosuud bol aljeena shdee.
Jishee solongosuud avilgal ed nariig n hahtal n ugj baigaad l aziin busad ornoos ashig olood baih boltoimaa. Yaponchuud dordloo dordloo gehed niigmiin uhamsaraa geechihgui gadaad dotood naimaagaa hiideg boltoim?! Ene utgaaraa, manaihan tavan tolgoi, sainshandiig yaponii companytai l hamtarmaar bgaam.. Daanch manai avilgalchid avilgal ugduggui huntei hamtrahgui bolovuu gesen gargalgaa...
Hyatduud yahav dee, gants namtai saihan, gyals gyals shiideel, 10 jil, 15 jil 20 jiliin tuluvluguu bolovsruulj baigaal, shine salbar shine uildverleliig, buur zah zeeltei n , hudaldan avagchtai n usguj boijuulchihaj baih yumaa.
Zee Japan tegvel yah vee.. Mungu baina, bolovson huchin baina, technology baina. Odoo orvol arai ch hotsorchoogui olon ulsiin salbaruud, ecology, energy, bank sanhuu, nanotechnology, niigmiin halamj, olon niitiin eruul mend etr geed l zunduu l baih shig baihiin.... Yag yu n bolohgui bainaa.. Minii bodloor huvi hunii erch l haana ch dutagdaad bnaa. Neeh saihan dulaan buleen zurchil temtsel bagatai niigemd udchihsan humuus shine yum hiie, ersdel daguulii gej bodohoo bolichdog boltoimuu daa... Hmmm.. Ingeed bodohoor buur shaldaa buuj baij l ene baidal n uurchlugduh yum bolov uu daa..
zaza, gehdee iim niigemd baigaa bolood l bi ene blogiig bichij suuna shuu dee haha. nada bol odoo baigaaraa l baiahd bolnoo bolno
Tuesday, September 28, 2010
zia bzoo
yaval humus chinii bodson shig ajillah yum boloo??...
today ajlinhantaigaa lunchdav. sanamsargui neg mundag bosstoi zeregtsej suuj taaraad, umnu n yamar iim zavshaan baisan ch bish.. oir zuurin yum yarih bolomj garaad.. bi ugn ene huniig maash ih peedger, shalav aliv hiisen hun bdag bhdaa gej bodoj bsan chin tusuulsnuus shaal uur buur shaal uur baiv. mash engiin, namuuhan, ergen toirnoo mash ih anzaarsan piiii yaj iim baij chaddag bnaa. salbartaa bol nomer neg hun shuu dee. bi ch azaar gaigui gaigui bosstoi baij uzsen hun l dee. ern tgd gadagshaa lobbytoi (sotozura no ii yatsu) bol, hamt olon dotroo peedger bh magadlal ihtei bdag gje boddog bsan chin..
saihan hun blaa. bodvol door n ajillaj bgaa humuus ch gesen ene hunii tushaal zaavriig bieluuleh gehees iluu hun chanart n tatagdaj dor burnee hicheedeg bhdaa gej bodogdov.. hmm iim setgegdel turuulj chadaj bna gedeg aguu shuu tee.
neg yum sanaand orchloo.
doctort oroh uu baih uu gej bhad bhaa, lab-iinhaa zaluu bagshtai zuvlulduj bilee.. tehed ingej helj bsiin.. chi uurtuu taarsan udirdagchiig olj doctort oroh heregtei. tegehgui bol zereg avahad ketsuu ingesen haha yu gesen ugve gesen chin:
professoruudig dotor n 4 angilj bolno:
1) mungu olj irdeg lobby, uls tur saitai hugshin bagsh, mergejildee sain, oyutniihaa hussen zuiliig zuv udirdaj munguur hiilgedeg
2) mungu olj irdeg lobby uls tur saitai hugshin bagsh, gevch mergejildee muu oyutnaara yu hiilgehee meddeggui tul oyutan n demii ajil hiij tsagaa baraad taardag
3) neh mungugui ch, mergejildee sain zaluu bagsh, gevch oyutnaaraa uurtuu heregtei yumaa unegui hiilgedeg
4) mungu ch ugui lobby bas muutai, tolgoi bas muutai
1)-iin udirdlagan dor bol yamar ch oyutan tugsunu.
2)-iin udirdlagaar bol tolgoitoi oyutan l tugsunu. self-management saitai bh heregtei..
3)-iin dor bol zovno chi buhii l tsagaa zartsuulbal ern tugsunu gehdee ...hehe.
4)-iin dor bol tolgoitoi oyutan bsan ch aaiya hetsuu dee hetsuu..
Daanch, (1) shig udirdagch gej barag baidagguim. Iimd chi uuriigoo ymar oyutan gej unelj baina terendee taaruulj doctort oroh uguigee shiid gej baij bilee.. hehe
Ene zuvulguu n tugsun tugstul tolgoinoos garaagui yumdaa. Egzegtei ued bainga bodogddog baisan gej uu hehe uneheer unenii huvitai hugjiltei yum helj ugsiin bna lee.
today ajlinhantaigaa lunchdav. sanamsargui neg mundag bosstoi zeregtsej suuj taaraad, umnu n yamar iim zavshaan baisan ch bish.. oir zuurin yum yarih bolomj garaad.. bi ugn ene huniig maash ih peedger, shalav aliv hiisen hun bdag bhdaa gej bodoj bsan chin tusuulsnuus shaal uur buur shaal uur baiv. mash engiin, namuuhan, ergen toirnoo mash ih anzaarsan piiii yaj iim baij chaddag bnaa. salbartaa bol nomer neg hun shuu dee. bi ch azaar gaigui gaigui bosstoi baij uzsen hun l dee. ern tgd gadagshaa lobbytoi (sotozura no ii yatsu) bol, hamt olon dotroo peedger bh magadlal ihtei bdag gje boddog bsan chin..
saihan hun blaa. bodvol door n ajillaj bgaa humuus ch gesen ene hunii tushaal zaavriig bieluuleh gehees iluu hun chanart n tatagdaj dor burnee hicheedeg bhdaa gej bodogdov.. hmm iim setgegdel turuulj chadaj bna gedeg aguu shuu tee.
neg yum sanaand orchloo.
doctort oroh uu baih uu gej bhad bhaa, lab-iinhaa zaluu bagshtai zuvlulduj bilee.. tehed ingej helj bsiin.. chi uurtuu taarsan udirdagchiig olj doctort oroh heregtei. tegehgui bol zereg avahad ketsuu ingesen haha yu gesen ugve gesen chin:
professoruudig dotor n 4 angilj bolno:
1) mungu olj irdeg lobby, uls tur saitai hugshin bagsh, mergejildee sain, oyutniihaa hussen zuiliig zuv udirdaj munguur hiilgedeg
2) mungu olj irdeg lobby uls tur saitai hugshin bagsh, gevch mergejildee muu oyutnaara yu hiilgehee meddeggui tul oyutan n demii ajil hiij tsagaa baraad taardag
3) neh mungugui ch, mergejildee sain zaluu bagsh, gevch oyutnaaraa uurtuu heregtei yumaa unegui hiilgedeg
4) mungu ch ugui lobby bas muutai, tolgoi bas muutai
1)-iin udirdlagan dor bol yamar ch oyutan tugsunu.
2)-iin udirdlagaar bol tolgoitoi oyutan l tugsunu. self-management saitai bh heregtei..
3)-iin dor bol zovno chi buhii l tsagaa zartsuulbal ern tugsunu gehdee ...hehe.
4)-iin dor bol tolgoitoi oyutan bsan ch aaiya hetsuu dee hetsuu..
Daanch, (1) shig udirdagch gej barag baidagguim. Iimd chi uuriigoo ymar oyutan gej unelj baina terendee taaruulj doctort oroh uguigee shiid gej baij bilee.. hehe
Ene zuvulguu n tugsun tugstul tolgoinoos garaagui yumdaa. Egzegtei ued bainga bodogddog baisan gej uu hehe uneheer unenii huvitai hugjiltei yum helj ugsiin bna lee.
Mongol yavahiin umnu
Margaash halithan mongol yavchaad irdiimuu daa... Tend neg 2 amitan nadiig sanaad geed bhiin kkk bi uuruu ch sanah zavgui l gyals gants sar ungurchihson bolohoor...
Byatshan temdeglel hutlii doo.
Zaa ern bol ireed tohijsoon... Oron ger, mashin tereg, ed hogshil, electron baraa etr geed hehe hunii udur dutmiin amidrald heregtei yum yamar ch ih bdiin... Er n orchin ued hunii hereglee hereesee hetersen bdiin bna gedgiig maash ih mederlee.. Zaa tgd teriig n medsen yum shig ajlin gazraas bas shineer irsni mungu gehuu, nuudel suudal bolgosnii mungu gehuu neg tiim huurhun mungu ugdiin bna.Ene n teruuhendee naddaa l suglaa taartsan yum shig l happy zuil blaa.
Ajildaa bas dasaj irsen... Heseg mongold baitsiin gesen dee medeelel bas bus yum yumnaas hotsorson bsan bna. Ireed nom sonin jaal erguulsen chin ehleed nud ereeljleel, daraa n noir hureed l bdag bsan. Oirmoghon gaigui bolj irj bna gej hehe..
Byatshan temdeglel hutlii doo.
Zaa ern bol ireed tohijsoon... Oron ger, mashin tereg, ed hogshil, electron baraa etr geed hehe hunii udur dutmiin amidrald heregtei yum yamar ch ih bdiin... Er n orchin ued hunii hereglee hereesee hetersen bdiin bna gedgiig maash ih mederlee.. Zaa tgd teriig n medsen yum shig ajlin gazraas bas shineer irsni mungu gehuu, nuudel suudal bolgosnii mungu gehuu neg tiim huurhun mungu ugdiin bna.Ene n teruuhendee naddaa l suglaa taartsan yum shig l happy zuil blaa.
Ajildaa bas dasaj irsen... Heseg mongold baitsiin gesen dee medeelel bas bus yum yumnaas hotsorson bsan bna. Ireed nom sonin jaal erguulsen chin ehleed nud ereeljleel, daraa n noir hureed l bdag bsan. Oirmoghon gaigui bolj irj bna gej hehe..
Sunday, September 12, 2010
hmm
Oirdoo neg l gegelzeed, setgel togtohgui kachin bna shuu.
avilgal, shudraga bus togtoltsoo, genderiin asuudal geed, eldev yumand uur ch hureh shig..
saya ireed net uzej baital mongold bas neg
zaluuchuudiin nam ch gene uu baiguulagdsan gesen medee bhiin.. shaal soliotoi sanagdaad..
avilgal, shudraga bus togtoltsoo, genderiin asuudal geed, eldev yumand uur ch hureh shig..
saya ireed net uzej baital mongold bas neg
zaluuchuudiin nam ch gene uu baiguulagdsan gesen medee bhiin.. shaal soliotoi sanagdaad..
Monday, July 19, 2010
Ziak ziak End ireed herhen tovihinov
6 sariin 30-nd ireed nziindaa buuv. Oroi n joohon pivo uutsan chin margaash n ajlaas hotsroh duhsun.
7 sariin 1-nees shine ajil deeree irev. Yag deed taliin boss huleej avch bnaa. Oir zuurin yum yariltsaad, erunhiidoo nadaas yu husej huleej bgaag n gadarlav. Udees hoish n big bossoosoo tushaalaa avaad, zavgui hun olon yum ch yarisangui bi ch gesen end hicheenee l gesen gants ug helsen dee hehe, daraa n hunii nootsiinhontei baahan bichig barimtnii yum yariltsaad, ter bolgoniig bugluj uguh bolood garsan.
7 sariin 2-nd ugluu halithan hurald suuchaad, udees hoish n boss-doo tovchhon shaltag helcheed gaduur garch bair haivaa.. Baihiimaa baihiin end chin nuguu hyamral n nuurlecheed, bair sav bol zunduu zunduu. Zaa ern oldoh yum bna .. Margaash shiidii gej bodood harilaa..
Daanch margaash n aadar boroo asgaraad yun bair haih.. Baigaa ailiinhataigaa tsug oirhon garch saundsan shig bj bgaad unguruuchiv..
Zaza ern ih nurshaad bna.. End ireed huvidaa amjuulsan zuils
1. Bair tureeslev. 4 sar hagasiin mungu uridchilj ugsun
2. Gadaad irgenii unemlehee zahiv - 2 doloo honogiin daraa gar deer irne. gehdee batalgaanii bichgiig bol uridchilj garguulj bolno
3. Jolooni unemlehee shinechlev - Sunguulah hugatsaa n hetersen geed hicheel micheeld suuj bj avav
4. Utas zahiv. - Nuguu gaihaltai iPhone n zahialga ihtei geed sariin daraa l ireh yum shig bna
5. Jaal juul tavilga or hunjil etr avav - Yooh geriin heregtseenii buh yumiig avna gedeg chin buun ajil bdiin bnaa. TV avaagui bgaa bolohoor joohon tiimhen.
6. Mashin avav - Tanidag hunteige auction orood gaigui mashin avchihsan shuu harin ch. Prius chin jijken murtluu huchtei bas benzin idehgue tun dajgui mashin bna shuu. Uur hotoos avsan bolohoor avaad shuud l hurdnii zamaar daviad uuriinhoo hotod irsen. Uzehnee 19km/litr bna lee. Saihan saihan.
7. Odoohondoo mashiniihaa ezemshigchiin neriig n soliogui bgaa. Tegej bgaad solinoo.. Harin daatgald oroh uu bh uu.. Ajliin gazriin daatgal gej bas bdag l yum shig bna. 25% hyamdraltai bdiin gesen.
8. Huuhdiin mungu huutsulduv - Hehe buteh yum shig bnaa..
Ajil deer amjuulsan zuils:
Bagahaan bagahan hehe. Deeshee dooshoo humuustei l baahan haritsaj bna daa. Bas bus hural tsuglaand baahan suugaastai. Anhandaa joohon oilgogdohgui bsan. Oirnoos ovoo hel am zugshirch bna.. Aan bas ajliin holbogdoltoi baahan material uzej bgaan bna.
Ene 7 honogoos l yas suuya gej bodood bna ajil hiihgui bol bas bolohgue. Ene sariin tsalingaa ali hediin avaad mashin avchihsan hun chin hehe.. Ehendee huviin yum amjuulaad toohgui bsan (mongol zangaaraa kkk) ,, oirnoos joohon evgui sanagdaj ehelj bna (endhiinheer niigemshij ehelj bgaa boltoi kkk)
7 sariin 1-nees shine ajil deeree irev. Yag deed taliin boss huleej avch bnaa. Oir zuurin yum yariltsaad, erunhiidoo nadaas yu husej huleej bgaag n gadarlav. Udees hoish n big bossoosoo tushaalaa avaad, zavgui hun olon yum ch yarisangui bi ch gesen end hicheenee l gesen gants ug helsen dee hehe, daraa n hunii nootsiinhontei baahan bichig barimtnii yum yariltsaad, ter bolgoniig bugluj uguh bolood garsan.
7 sariin 2-nd ugluu halithan hurald suuchaad, udees hoish n boss-doo tovchhon shaltag helcheed gaduur garch bair haivaa.. Baihiimaa baihiin end chin nuguu hyamral n nuurlecheed, bair sav bol zunduu zunduu. Zaa ern oldoh yum bna .. Margaash shiidii gej bodood harilaa..
Daanch margaash n aadar boroo asgaraad yun bair haih.. Baigaa ailiinhataigaa tsug oirhon garch saundsan shig bj bgaad unguruuchiv..
Zaza ern ih nurshaad bna.. End ireed huvidaa amjuulsan zuils
1. Bair tureeslev. 4 sar hagasiin mungu uridchilj ugsun
2. Gadaad irgenii unemlehee zahiv - 2 doloo honogiin daraa gar deer irne. gehdee batalgaanii bichgiig bol uridchilj garguulj bolno
3. Jolooni unemlehee shinechlev - Sunguulah hugatsaa n hetersen geed hicheel micheeld suuj bj avav
4. Utas zahiv. - Nuguu gaihaltai iPhone n zahialga ihtei geed sariin daraa l ireh yum shig bna
5. Jaal juul tavilga or hunjil etr avav - Yooh geriin heregtseenii buh yumiig avna gedeg chin buun ajil bdiin bnaa. TV avaagui bgaa bolohoor joohon tiimhen.
6. Mashin avav - Tanidag hunteige auction orood gaigui mashin avchihsan shuu harin ch. Prius chin jijken murtluu huchtei bas benzin idehgue tun dajgui mashin bna shuu. Uur hotoos avsan bolohoor avaad shuud l hurdnii zamaar daviad uuriinhoo hotod irsen. Uzehnee 19km/litr bna lee. Saihan saihan.
7. Odoohondoo mashiniihaa ezemshigchiin neriig n soliogui bgaa. Tegej bgaad solinoo.. Harin daatgald oroh uu bh uu.. Ajliin gazriin daatgal gej bas bdag l yum shig bna. 25% hyamdraltai bdiin gesen.
8. Huuhdiin mungu huutsulduv - Hehe buteh yum shig bnaa..
Ajil deer amjuulsan zuils:
Bagahaan bagahan hehe. Deeshee dooshoo humuustei l baahan haritsaj bna daa. Bas bus hural tsuglaand baahan suugaastai. Anhandaa joohon oilgogdohgui bsan. Oirnoos ovoo hel am zugshirch bna.. Aan bas ajliin holbogdoltoi baahan material uzej bgaan bna.
Ene 7 honogoos l yas suuya gej bodood bna ajil hiihgui bol bas bolohgue. Ene sariin tsalingaa ali hediin avaad mashin avchihsan hun chin hehe.. Ehendee huviin yum amjuulaad toohgui bsan (mongol zangaaraa kkk) ,, oirnoos joohon evgui sanagdaj ehelj bna (endhiinheer niigemshij ehelj bgaa boltoi kkk)
Sunday, July 18, 2010
Ziak ziak ziak Dahiad l badarchilj yavna
Nadaa chin neeree iim blog bsiin bna shdee hehe. Bicheed bdag hergee...
Yav iiv yagaad genet bichih bolov? geheer bna shdee... Badarchin huvi zaya maani dahiad l namaig gadagshaa hutulsun bolohoor ter shuu dee. Mongold bol blog ed nariig tas martah yum bilee hehe.
Zaa orshil neg iimerhuu..
Ugn ch mongoldoo hariad jil garan bolood ovoo ch niigemshij, ovoo ch ambitstai etr bolj ireed, compani etr baiguulsan shig zutgej baisan chin.. setgel dunduurhan ue bas zunduu l duu ... Mongoliin orchin orchin ern hetsuutei,,, biznesiin orchin, niigmiin orchin,, huuhed usguh orchin etr geed yag unen dee taaruuhan shuu taaruuhan .. Ene metchilen bodit baidlig medersen shig. Mederch baigaadaa setgel hangaluun teruuhendee huursun shig l 1 jiliig unguruusun bna shuu..
Getel neg l udur setgeld neg yum suras geed yavtsan shig sanagdaj bna. Gadagshaa yavdag ch yum biluu, mongold bas uidaj bna shuu. Garch saihan hool idii gesen ch heden beernii gazar, gants 2 gadaad hoolnii gazraas uur yum bhgui.Arai neg uur amt uur ochniig medermer ch yum shig.. Yum uzii gehed l hayadaa neg opera, hayadaa neg hoshin shog (x-tuts hehe), hayadaa neg kino (urguu, tengis) tgd l guitsee. Huuhdee togluulii gesen ch zaisangaas uur salhilchih gazar bhgui... geh met. Azaar bi huvtsas hunar hobbyrdoggui bolohoor ter tal deer giyurehguimdaa.. Neg tiishee yadahnaa Beejin ch boltugai yavj nud setgel 2oo bayasgaj irdiimuu gej bodogdojdee...
Hamgiin gaihaltai n yag ingej bodogdood udaagui btal, gadnaas ajliin sanal irsen gej bgaa.. Anh mail avchaad tooson ch ugui.. Zaa medlee bi sudalya l geed hariu bichsen.. 3 honogiin daraa utas irsen.. Sudlaya gej buurunhiileed yahav, yag unendee ireh sonirhol bgaa uguigee heldee endeh yumiig bas erthen zohitsuulah shaardlagatai bna gej bna...Shuud utsaar asuuj bhad n sonirhohgui bna geh evgui shuu dee. Boss boloh hun maani setgel gargaj nadaa ter zariig hurgej bhad... Sonirholgui yahav gevch bi odoo gantsaara bish ger buliin asuudal bas bainaa heseg bodoh hugatsaa uguuch l gelee. Tegsen chin uuduus aan ter bas tiim bhaa tusuulugduj baival irehiig bodooroi gej bna... Neeree tiim geed 1,2 honog tusuulj uzlee. DTgeed tusuuluud bhaar bolmoor sanagdaad yavchih yum bilee.. Odoo neg yavchaad ireh nas bol bna.. mergejleeree ajillah bas ch zugeer.. deer n hamgiin gol n huuhed usguh orchin mongoloos hamaagui iluu... Mongold bol zaa ter idej uuh n duurch gehed huuhdee salhind gargah ch gazar barag bhgui gehed hilsdehgui..Bolohgui bol hureed l irne biz..(gehdee tiim hariutslagagui yum gej bhgui l dee hehe)
Utsaar yarisnaas hoish 2 honogiin daraa OK ochii gesen hariutai tsug CV-gee yavuulsan.. Hariud n iim iim bichig barimt burduul gesen alban yosnii mail irj, CV etr gesen materialaa tsugluulj beltgej ehelsen dee...
Zaa tgd daraa n materialaa yavuulah, shalguulah, interview uguh, visa avah etr gej barag l hagas jiliin ajil boj bgaad say 7 sariin 1nees shine ajildaa orov shivdee.
End chuham ajild avahdaa mash nariin shalgadag gedgiig ch martsan bsan bna lee. CV-deer bichsen buh yumnii todorhoilolt, huulbur, buur ali divangiin bachelor, masteriin diplomnii huulbar hurtel avah yum bilee shuu.. Umnu n USA-giin ajild orohod harin ch ih hyalbar baisan yum shig bna. Avah boss l uuruu shiideed uuruu avchihaj baisan sanagdsan. End bol ziak medehgui yamar ch bsan songon shalgaruulah komissiinh n hurlaar lavtai 3,4 udaa avch heleltsegdsen yum shig bna. Hehe bi odoo uuruu dotor n baigaa bolohoor teriig n gadarlaad bnaa hehe..
zaa bichih gesen yumaa ehelj ch amsangui aigui nurshchihlaa.. daraa urgeljluulii
Yav iiv yagaad genet bichih bolov? geheer bna shdee... Badarchin huvi zaya maani dahiad l namaig gadagshaa hutulsun bolohoor ter shuu dee. Mongold bol blog ed nariig tas martah yum bilee hehe.
Zaa orshil neg iimerhuu..
Ugn ch mongoldoo hariad jil garan bolood ovoo ch niigemshij, ovoo ch ambitstai etr bolj ireed, compani etr baiguulsan shig zutgej baisan chin.. setgel dunduurhan ue bas zunduu l duu ... Mongoliin orchin orchin ern hetsuutei,,, biznesiin orchin, niigmiin orchin,, huuhed usguh orchin etr geed yag unen dee taaruuhan shuu taaruuhan .. Ene metchilen bodit baidlig medersen shig. Mederch baigaadaa setgel hangaluun teruuhendee huursun shig l 1 jiliig unguruusun bna shuu..
Getel neg l udur setgeld neg yum suras geed yavtsan shig sanagdaj bna. Gadagshaa yavdag ch yum biluu, mongold bas uidaj bna shuu. Garch saihan hool idii gesen ch heden beernii gazar, gants 2 gadaad hoolnii gazraas uur yum bhgui.Arai neg uur amt uur ochniig medermer ch yum shig.. Yum uzii gehed l hayadaa neg opera, hayadaa neg hoshin shog (x-tuts hehe), hayadaa neg kino (urguu, tengis) tgd l guitsee. Huuhdee togluulii gesen ch zaisangaas uur salhilchih gazar bhgui... geh met. Azaar bi huvtsas hunar hobbyrdoggui bolohoor ter tal deer giyurehguimdaa.. Neg tiishee yadahnaa Beejin ch boltugai yavj nud setgel 2oo bayasgaj irdiimuu gej bodogdojdee...
Hamgiin gaihaltai n yag ingej bodogdood udaagui btal, gadnaas ajliin sanal irsen gej bgaa.. Anh mail avchaad tooson ch ugui.. Zaa medlee bi sudalya l geed hariu bichsen.. 3 honogiin daraa utas irsen.. Sudlaya gej buurunhiileed yahav, yag unendee ireh sonirhol bgaa uguigee heldee endeh yumiig bas erthen zohitsuulah shaardlagatai bna gej bna...Shuud utsaar asuuj bhad n sonirhohgui bna geh evgui shuu dee. Boss boloh hun maani setgel gargaj nadaa ter zariig hurgej bhad... Sonirholgui yahav gevch bi odoo gantsaara bish ger buliin asuudal bas bainaa heseg bodoh hugatsaa uguuch l gelee. Tegsen chin uuduus aan ter bas tiim bhaa tusuulugduj baival irehiig bodooroi gej bna... Neeree tiim geed 1,2 honog tusuulj uzlee. DTgeed tusuuluud bhaar bolmoor sanagdaad yavchih yum bilee.. Odoo neg yavchaad ireh nas bol bna.. mergejleeree ajillah bas ch zugeer.. deer n hamgiin gol n huuhed usguh orchin mongoloos hamaagui iluu... Mongold bol zaa ter idej uuh n duurch gehed huuhdee salhind gargah ch gazar barag bhgui gehed hilsdehgui..Bolohgui bol hureed l irne biz..(gehdee tiim hariutslagagui yum gej bhgui l dee hehe)
Utsaar yarisnaas hoish 2 honogiin daraa OK ochii gesen hariutai tsug CV-gee yavuulsan.. Hariud n iim iim bichig barimt burduul gesen alban yosnii mail irj, CV etr gesen materialaa tsugluulj beltgej ehelsen dee...
Zaa tgd daraa n materialaa yavuulah, shalguulah, interview uguh, visa avah etr gej barag l hagas jiliin ajil boj bgaad say 7 sariin 1nees shine ajildaa orov shivdee.
End chuham ajild avahdaa mash nariin shalgadag gedgiig ch martsan bsan bna lee. CV-deer bichsen buh yumnii todorhoilolt, huulbur, buur ali divangiin bachelor, masteriin diplomnii huulbar hurtel avah yum bilee shuu.. Umnu n USA-giin ajild orohod harin ch ih hyalbar baisan yum shig bna. Avah boss l uuruu shiideed uuruu avchihaj baisan sanagdsan. End bol ziak medehgui yamar ch bsan songon shalgaruulah komissiinh n hurlaar lavtai 3,4 udaa avch heleltsegdsen yum shig bna. Hehe bi odoo uuruu dotor n baigaa bolohoor teriig n gadarlaad bnaa hehe..
zaa bichih gesen yumaa ehelj ch amsangui aigui nurshchihlaa.. daraa urgeljluulii
Thursday, June 3, 2010
Mozart-iin Uvidast Limbe
Ziak ziak on garsaar zavgui l bjeetal ten hagas n shahuu ungurchjee..
Ogt dulaarch buleerehgui bsan hangai delhii harin oirnoos ovoo halaad ehleh shiv dee. Garmaar ch ormoor ch sanagdaad bdag bolchij. Turuunii hagas sain udur ajil deer suuj bsan chin genet l yum uzmeer sanagdaad, oroidoo duuri orj Uvidast Limbiig uzevee. Turuu jiliin havar bas uzej bsiin bna ugn. Tehed ehleh tsagiig n 17 bish 19 gej anduuraad tugsguliig n l halit sonssoj bsan l daa.
Ene jil bol butneer n sonsloo saihan blaa. Gunj Paminag Uyanga duulj blee. Taminog Tumendemberel biluu duulsan bh.. Niitdee 2 tsag hagas orchim urgeljilsen. 2/3 n bol yaria bsan bha.. Mongoloor yarij bgaa bolohoor ih oilgomjtoi. Huuhduud etr uzej l blee. Huurhun hungun sedevtei, deern shuvuu ch yumuu hun ch yumuu medegdehgui Papageno, Papagena etr gardag bolohoor huuhded sonirholtoi bdag bhaldaa. Herev Mozart geed kinog uzsen bol, ene duuriig Mozart Bena hotiin neg jiriin irged ordog teatriin zahialgaar bichij ugch bsan n gardiin bna lee. Huurhun duuri shuu. Haranhuin hatnii ari n hamgiin aldartai..
Za uzeed 7 honog ungurchihson bolood ter uu neh bichih yum olddoggue hehe.
"Мунхагий харанхуй дотор, шунал хүслээр согтон, уурын мэсийг далайж, омог хилэнгээр түлэгдэн, атаа жөтөөгөөр энэлж зовлонгийн намагт эмгэнэх амьтан бүхэн хөөрхий... Д.Данзанравжаа" gesen ug taniltsuulga deer n baixiin.
Ogt dulaarch buleerehgui bsan hangai delhii harin oirnoos ovoo halaad ehleh shiv dee. Garmaar ch ormoor ch sanagdaad bdag bolchij. Turuunii hagas sain udur ajil deer suuj bsan chin genet l yum uzmeer sanagdaad, oroidoo duuri orj Uvidast Limbiig uzevee. Turuu jiliin havar bas uzej bsiin bna ugn. Tehed ehleh tsagiig n 17 bish 19 gej anduuraad tugsguliig n l halit sonssoj bsan l daa.
Ene jil bol butneer n sonsloo saihan blaa. Gunj Paminag Uyanga duulj blee. Taminog Tumendemberel biluu duulsan bh.. Niitdee 2 tsag hagas orchim urgeljilsen. 2/3 n bol yaria bsan bha.. Mongoloor yarij bgaa bolohoor ih oilgomjtoi. Huuhduud etr uzej l blee. Huurhun hungun sedevtei, deern shuvuu ch yumuu hun ch yumuu medegdehgui Papageno, Papagena etr gardag bolohoor huuhded sonirholtoi bdag bhaldaa. Herev Mozart geed kinog uzsen bol, ene duuriig Mozart Bena hotiin neg jiriin irged ordog teatriin zahialgaar bichij ugch bsan n gardiin bna lee. Huurhun duuri shuu. Haranhuin hatnii ari n hamgiin aldartai..
Za uzeed 7 honog ungurchihson bolood ter uu neh bichih yum olddoggue hehe.
"Мунхагий харанхуй дотор, шунал хүслээр согтон, уурын мэсийг далайж, омог хилэнгээр түлэгдэн, атаа жөтөөгөөр энэлж зовлонгийн намагт эмгэнэх амьтан бүхэн хөөрхий... Д.Данзанравжаа" gesen ug taniltsuulga deer n baixiin.
Thursday, March 4, 2010
Mongoliin duuchin Carnegie halld
Mongoliin duuriin teatriin duuchin Saran gedeg emegtei Carnegie hall togloltoo hiine genee. mongoliin sonin deer garsan bv. Gadnii tuguldur huurchtai hamtarch hiih yum bh. wow.?
Subscribe to:
Posts (Atom)